Fossiilisten polttoaineiden hinnan nousu yhdessä ilmastonmuutoksen kiihtymisen kanssa on nopeuttanut tarvetta irtautua fossiilitaloudesta kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Viime aikoina on keskusteltu kalastuksen sähköistämisestä yhtenä keinona kalatalouden irtautumisessa fossiilitaloudesta. Vähäpäästöinen kalastus voi jo lähitulevaisuudessa olla merkittävä kilpailuetu tuotannon markkinoinnissa.
Muun muassa Norjassa ja USA:ssa on jo koekäytössä sähkövoimalla toimivia rannikkopyyntiin soveltuvia kalastusaluksia. Sähkö tuo monia etuja. Sähkömoottori ei tuota pakokaasuja, tärinää ja dieselmoottoreihin liittyvää melua. Tämä lisää työskentelyn mukavuutta aluksella. Kun lisäksi kaikki veneen laitteet toimivat sähköllä, ei tarvita hydrauliikkaa. Sähköistäminen monin eri tavoin yksinkertaistaa ja helpottaa toimintaa. Sähkömoottori ei juurikaan tarvitse huoltoa. Öljyn ja erilaisten suodattimien vaihtoa ei tarvita; ei ole tulppia eikä termostaatteja. Sähkömoottorilla ei ole samanlaista käytöstä riippuvaa kulumista kuin polttomoottorilla.
Sähkötoimisuudessa on edelleen myös merkittäviä haasteita. Akut tuovat alukseen huomattavan lisäpainon, vaikka sähkömoottori on oleellisesti kevyempi kuin dieselmoottori ja aluksessa ei tarvita polttoainetankkia eikä polttoainetta. Sähkötoimisen aluksen toiminta-aika on rajoitetumpi kuin polttomoottorilla varustetun aluksen. Myös aluksen nopeus voi olla merkittävä rajoittava tekijä. Sähköveneellä nopeus pidetäänkin yleensä maltillisempana kuin polttomoottoriveneillä. Näin säästetään akkuihin varastoitua energiaa.
Akuston koko ja kapasiteetti, aluksen paino ja rungon muoto sekä aluksen nopeus vaikuttavat siihen, miten pitkälle aluksella voi kulkea yhdellä latauksella, mutta myös aallokko ja tuuli ovat tärkeitä. Litium-pohjaiset akut ovat ilmeisesti paras valinta kalastuskäytössä, koska alus on lähes jatkuvassa käytössä ja akkuja joudutaan lataamaan päivittäin. Akut voidaan sijoittaa aluksen tiiviiseen välipohjaan, missä ne ovat suojassa ja eivät ole työskentelyn tiellä.
Merkittävä rajoittava tekijä sähköistämisen yleistymisessä on sähkötoimisten alusten korkea hinta. Alus on lähtökohtaisesti suunniteltava ja rakennettava sähkövoimalle; vanhoista polttomoottorilla varustetuista aluksista ei helpolla saa kunnollista sähkövenettä. Kun sähkötoimisten alusten valmistussarjat kasvavat ja akkuteknologia kehittyy, hinnat tulevat kuitenkin kohtuullistumaan. Jossain vaiheessa ollaan tilanteessa, jossa sähkökäyttöinen rannikkopyyntiin soveltuva alus voi olla kokonaiskustannuksiltaan edullisempi kuin perinteinen polttomoottorilla varustettu alus.
Viime aikoina verkkosähkön hinta on noussut jyrkästi lähinnä geopoliittisen tilanteen johdosta. Sähkön korkea hinta voi jarruttaa kalastuksen sähköistymistä. Toisaalta jos sähkötoimisen kalastusaluksen akut voidaan edes osittain ladata kalasatamassa olevilla aurinkopaneeleilla ja pientuulivoimalla, alkaa nopeasti syntyä säästöä. Optimaalisinta olisi, jos uusiutuvalla sähköllä voitaisiin valmistaa myös tarvittava jäähile ja parhaassa tapauksessa pyörittää satamassa ja kalankäsittelytilassa olevia laitteita.
Siltä varalta, että akkujen lataustaso putoaa tietyn arvon alapuolelle, aluksessa voi olla kaiken varalta pieni polttomoottori (generaattori), joka käynnistyy automaattisesti tuottamaan energiaa järjestelmälle. Aluksen katto- ja kansirakenteissa voi myös olla aurinkopaneeleita, jotka aurinkoisena vuodenaikana auttavat pitämään akut latauksessa.
On ehkä vain ajan kysymys, milloin huomattava osa rannikkomme ja sisävesiemme uusista pyyntialuksista on sähkötoimisia. Selvää on, että isoissa kalastusaluksissa ja troolareissa ei vielä olla edes lähellä täyssähköisiä ratkaisuja. Niissäkin kuitenkin edetään erilaisilla hybridiratkaisuilla.
Käynnissä oleva vihreä siirtymä lisää kysyntää sähkötoimiselle kalastusaluksille ympäri mailman. Tämä luo suuria mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle ja meidän merkittävälle veneteollisuudelle. Suomi voisi olla edelläkävijä ja suunnannäyttäjä. Tämä vaatii pitkäjänteistä tutkimus- ja kehittämistä ja laajaa yhteistyötä alan toimijoilta. Me ISCG:ssä olemme valmiita toimimaan koordinaattorina ja veturina tällaisessa kehittämistyössä. Olkaa yhteydessä.
