{"id":1365,"date":"2024-08-22T12:56:55","date_gmt":"2024-08-22T09:56:55","guid":{"rendered":"https:\/\/iscg.fi\/?p=1365"},"modified":"2024-08-22T15:11:24","modified_gmt":"2024-08-22T12:11:24","slug":"hylattyjen-kadonneiden-ja-muuten-havitettyjen-kalastusvalineiden-aldfg-muodostama-uhka-sisavesikalastuksessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/iscg.fi\/fi\/2024\/08\/22\/hylattyjen-kadonneiden-ja-muuten-havitettyjen-kalastusvalineiden-aldfg-muodostama-uhka-sisavesikalastuksessa\/","title":{"rendered":"Hyl\u00e4ttyjen, kadonneiden ja muuten h\u00e4vitettyjen kalastusv\u00e4lineiden (ALDFG) muodostama uhka sis\u00e4vesikalastuksessa"},"content":{"rendered":"<p>Muovin tuotannon ja k\u00e4yt\u00f6n ennenn\u00e4kem\u00e4t\u00f6n kasvu maailmanlaajuisesti on johtanut siihen, ett\u00e4 muovij\u00e4tteest\u00e4 on tullut yh\u00e4 yleisempi ymp\u00e4rist\u00f6saaste sek\u00e4 maa- ett\u00e4 vesiekosysteemeiss\u00e4. ALDFG:n muodostama muovi on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 osa merien roskaantumista, ja se tunnustetaan nyt vakavaksi ja olemassaoloa uhkaavaksi vaaraksi vesiekosysteemien biologiselle monimuotoisuudelle ja niille talouksille, jotka ovat riippuvaisia n\u00e4ist\u00e4 ekosysteemeist\u00e4. T\u00e4t\u00e4 haastetta on tutkittu laajasti maapallon pohjoisten alueiden merikalastuksessa, mutta ei niink\u00e4\u00e4n sis\u00e4vesikalastuksessa, jota harjoitetaan p\u00e4\u00e4asiassa etel\u00e4isell\u00e4 pallonpuoliskolla.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h3>Maailman sis\u00e4vesikalavarojen merkitys<\/h3>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Sis\u00e4vesikalastus m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 kalojen ja muiden vesieli\u00f6iden pyyt\u00e4miseksi j\u00e4rvist\u00e4, joista, puroista, kanavista, tekoj\u00e4rvist\u00e4 ja muista sis\u00e4vesist\u00e4. Vaikka kyseess\u00e4 on p\u00e4\u00e4asiassa makean veden ymp\u00e4rist\u00f6, sis\u00e4vesikalastus kattaa my\u00f6s suolaiset sis\u00e4vedet, kuten Kaspianmeren ja Vanj\u00e4rven. Joissakin maissa ja alueellisissa laink\u00e4ytt\u00f6alueissa, l\u00e4hinn\u00e4 raportointitarkoituksiin, sis\u00e4vesikalastuksen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 laajennetaan kattamaan my\u00f6s suistoalueiden, jokisuistojen ja rannikkolaguunien saaliit.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Maailman sis\u00e4vesikalavarat edist\u00e4v\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4sti ravitsemusta, ruokaturvaa, toimeentuloa ja maaseutujen talouksia monissa kehitysmaissa. Vuonna 2019 tuotanto saavutti kaikkien aikojen korkeimman tasonsa ja lis\u00e4si 11,5 miljoonaa tonnia maailmanlaajuiseen kalansaaliiseen, josta 90 % pyydettiin kehitysmaista, p\u00e4\u00e4asiassa Aasiasta ja Afrikasta.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Sis\u00e4vesikalastus kohtaa kuitenkin suuria uhkia, kuten ylikalastus, ymp\u00e4rist\u00f6n tuhoutuminen, saastuminen ja ilmastonmuutos. Monet sis\u00e4vesikalastusalueet sijaitsevat matalan tulotason maissa, joissa niiden hallinnointi vaikeutuu resurssien \u2013 sek\u00e4 inhimillisten ett\u00e4 taloudellisten \u00ad\u2013 puutteen vuoksi. N\u00e4iss\u00e4 maissa kalavarojen tehokas valvonta on haastavaa. N\u00e4ille kalastusalueille on my\u00f6s tyypillist\u00e4, ett\u00e4 ne ovat avoimia kaikille, mik\u00e4 aiheuttaa ongelmia s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen noudattamisessa, s\u00e4\u00e4ntelyss\u00e4 ja kalastuspaineen hallinnassa. Ylikalastuksen est\u00e4miseksi toteutetut toimenpiteet keskittyv\u00e4t rajoittamaan kalastusv\u00e4linetyyppej\u00e4 ja verkkosilm\u00e4kokoja, sen sijaan ett\u00e4 ne rajoittaisivat kalastuspaineen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on johtanut laittomaan, ilmoittamattomaan ja s\u00e4\u00e4ntelem\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n (IUU) kalastukseen, kalakantojen ylik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja muovisaasteen, kuten ALDFG, lis\u00e4\u00e4ntymiseen.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>N\u00e4ill\u00e4 kalastusalueilla ALDFG ei ole hallinnon prioriteetti, koska sen vaikutuksia vesiekosysteemiin ei ymm\u00e4rret\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti, ja koska kalastuksen hallintaan sek\u00e4 tiedonkeruuj\u00e4rjestelmiin ei ole riitt\u00e4v\u00e4sti rahoitusta. ALDFG:t\u00e4 ei raportoida virallisissa tilastoissa, ja vain harvat tutkimukset k\u00e4sittelev\u00e4t ongelman laajuutta.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h3>ALDFG syyt sis\u00e4vesikalastuksessa<\/h3>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Verkot, jotka ovat yleisin v\u00e4linetyyppi sis\u00e4vesikalastuksessa, vaihdetaan usein uusiin, yleens\u00e4 2\u20136 kuukauden v\u00e4lein. Vanhoja v\u00e4lineit\u00e4 heitet\u00e4\u00e4n usein vesist\u00f6ihin, kuten jokiin, j\u00e4rviin ja kosteikkoihin, erityisesti alueilla, joilla ei ole asianmukaisia s\u00e4ilytystiloja. V\u00e4lineiden menetyst\u00e4 tapahtuu my\u00f6s valvontatoimien aikana laittomassa, ilmoittamattomassa ja s\u00e4\u00e4ntelem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 (IUU) kalastuksessa, kun kalastajat tietoisesti h\u00e4vitt\u00e4v\u00e4t laittomat v\u00e4lineet vesist\u00f6ihin v\u00e4ltt\u00e4\u00e4kseen viranomaisten tekem\u00e4n kiinnioton. Kova s\u00e4\u00e4, v\u00e4lineiden tarttuminen pohjan esteisiin sek\u00e4 alusten ja kalastusv\u00e4lineiden v\u00e4liset konfliktit, niin kaupallisessa kuin virkistyskalastuksessakin, ovat my\u00f6s merkitt\u00e4vi\u00e4 syit\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h3>ALDFG:n ekologiset ja taloudelliset vaikutukset sis\u00e4vesikalastuksessa<\/h3>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>ALDFG muodostaa riskin biologiselle monimuotoisuudelle, erityisesti uhanalaisille ja vaarantuneille vesinis\u00e4kk\u00e4ille, kuten makean veden kilpikonnille, saukoille ja jokidelfiineille. Luukalat, \u00e4yri\u00e4iset, nilvi\u00e4iset, pienet mutaravut ja vesilinnut ovat my\u00f6s j\u00e4\u00e4neet kiinni haamuverkkoihin monissa sis\u00e4vesiss\u00e4. Sosioekonomisiin vaikutuksiin kuuluu rannikoiden ja rantojen esteettisen arvon heikkeneminen sek\u00e4 kalansaaliiden menetykset haamuverkkojen takia. T\u00e4m\u00e4 vaikuttaa ruokaturvaan erityisesti niiss\u00e4 maissa ja alueilla, jotka ovat riippuvaisia kalastuksesta toimeentulon l\u00e4hteen\u00e4, kuten Saharan etel\u00e4puolisessa Afrikassa ja Aasiassa. Kalastuksen ja v\u00e4lineiden menetysten taloudellisia vaikutuksia k\u00e4sittelev\u00e4t tutkimukset ovat osoittaneet, ett\u00e4 kalastajat voivat menett\u00e4\u00e4 l\u00e4hes kolmanneksen tuloistaan, mik\u00e4 vaikuttaa heid\u00e4n perheidens\u00e4 toimeentuloon sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4nlaadun kustannuksiin, kuten terveydenhuoltoon, lainanhoitoon ja vapaa-ajan aktiviteetteihin.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h3>ISCG tarjoaa asiantuntemusta<\/h3>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>ALDFG:n kasvavaan haasteeseen voidaan vastata vain eri sektoreiden, kuten matkailun, liikenteen ja kalastuksen, sidosryhmien yhteisill\u00e4 ponnisteluilla. International Seafood Consulting Group (ISCG) tarjoaa laajan asiantuntijaverkostonsa kautta palveluja kehitt\u00e4\u00e4 ratkaisuja t\u00e4h\u00e4n kasvavaan ongelmaan, kuten menetelmi\u00e4 kalastusv\u00e4lineiden elinkaaren hallintaan ja ennakoivia malleja, jotka muodostavat perustan kadonneiden v\u00e4lineiden poistamisohjelmien suunnittelulle ja jotka siten v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t ALDFG:n vaikutusta vesiekosysteemeihin.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Drake Ssempijja<\/strong><br \/>\n<em>Fisheries and Aquaculture Technology Specialist<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Muovin tuotannon ja k\u00e4yt\u00f6n ennenn\u00e4kem\u00e4t\u00f6n kasvu maailmanlaajuisesti on johtanut siihen, ett\u00e4 muovij\u00e4tteest\u00e4 on tullut yh\u00e4 yleisempi ymp\u00e4rist\u00f6saaste sek\u00e4 maa- ett\u00e4 vesiekosysteemeiss\u00e4. ALDFG:n muodostama muovi on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 osa merien roskaantumista, ja se tunnustetaan nyt vakavaksi ja olemassaoloa uhkaavaksi vaaraksi vesiekosysteemien biologiselle monimuotoisuudelle ja niille talouksille, jotka ovat riippuvaisia n\u00e4ist\u00e4 ekosysteemeist\u00e4. T\u00e4t\u00e4 haastetta on tutkittu [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":1357,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[26],"tags":[],"class_list":["post-1365","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-artikkelit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/iscg.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1365","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/iscg.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/iscg.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/iscg.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/iscg.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1365"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/iscg.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1365\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1367,"href":"https:\/\/iscg.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1365\/revisions\/1367"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/iscg.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1357"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/iscg.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1365"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/iscg.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1365"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/iscg.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1365"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}