Suomalainen kalateollisuus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 70-80 miljoonaa kiloa raaka-ainetta, jonka jalostuksessa syntyy merkitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 perkuu- ja fileointij\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4. Kysymyksess\u00e4 on resurssi, jonka hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 on maailmalla luotu kannattavaa liiketoimintaa. My\u00f6s Suomen kalatalouteen saataisiin kasvua, jos t\u00e4llaiset j\u00e4\u00e4nn\u00f6kset osattaisiin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 nykyist\u00e4 tuottavammin.<\/p>\n
Erilaisia perkuu- ja fileointij\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 kuten kalanp\u00e4it\u00e4, kiduksia, ruotoja, evi\u00e4, nahkaa, vatsaliepeit\u00e4, suomuja, verta ja sis\u00e4elimi\u00e4 kertyy Suomessa vuosittain noin 20 miljoonaa kiloa. Osa n\u00e4ist\u00e4 niin sanotuista sivuvirroista p\u00e4\u00e4tyy j\u00e4tteeksi. Huomattava osa kuitenkin hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n turkisel\u00e4inten rehun sek\u00e4 kalajauhon ja lemmikkiel\u00e4inruokien raaka-aineena. Sivuvirtojen arvo j\u00e4\u00e4 n\u00e4in valitettavan pieneksi. Pidemm\u00e4lle viety jalostaminen on meill\u00e4 toistaiseksi v\u00e4h\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n
Mit\u00e4 kaikkea kalan eri osista voi jalostaa?<\/strong><\/p>\n Sivuvirtojen ker\u00e4ys ja jalostaminen hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4\u00e4n muotoon kustannustehokkaasti on haastavaa ja voi vaatia melko suuria investointeja, mutta ala on nopeassa kehitysvaiheessa. Kaikkia kivi\u00e4 ei ole viel\u00e4 k\u00e4\u00e4nnetty.<\/p>\n Kalan painosta luut ja suomut muodostavat 14\u201320%. Ruodoista noin 60\u201370 prosenttia on ep\u00e4orgaanisia yhdisteit\u00e4: kalsiumia, fosforia ja muita mineraaleja. Markkinoilla on jo ihmisille ja el\u00e4imille kalanruodoista valmistettuja kalsiumravintolisi\u00e4, jotka ovat helposti imeytyvi\u00e4. Ruodoista voidaan valmistaa aineita, joita voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 luusiirremateriaalina l\u00e4\u00e4ketieteellisiss\u00e4 sovelluksissa synteettisen materiaalien sijasta. Kalsiumia ja fosforia voidaan my\u00f6s hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 rehu-, lannoite- ja kemianteollisuudessa. My\u00f6s suomut ovat hyvi\u00e4 mineraalien l\u00e4hteit\u00e4 ja suomuista voidaan tuottaa biohajoavia kalvoja.<\/p>\n Nahasta, suomuista ja ruodoista saadaan kollageenia, jota voidaan jalostaa edelleen gelatiiniksi ja bioaktiivisiksi peptideiksi. Kollageenia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n muun muassa erilaisissa kosmetiikkavalmisteissa. Gelatiinista eli liivatteesta voidaan valmistaa vesiliukoisia geelej\u00e4 ja kalvoja esimerkiksi l\u00e4\u00e4keteollisuudelle kapselointia vaativille tuotteille. Bioaktiivisia peptideit\u00e4 saatetaan tulevaisuudessa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 apuna esimerkiksi erilaisten sairauksien hoidossa.<\/p>\n Kalan sis\u00e4elinten osuus on noin viidennes kalan painosta. Sis\u00e4elimet ovat merkitt\u00e4v\u00e4 ruoansulatusentsyymien l\u00e4hde. T\u00e4llaisille entsyymeille on k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varsinkin elintarvike- ja pesuaineteollisuudessa. Kalan entsyymit ovat erityisen hyvi\u00e4, koska ne reagoivat alhaisissa l\u00e4mp\u00f6tiloissa. Muun muassa meijeriteollisuudessa niit\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vuoksi k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n maailmalla paljon. V\u00e4h\u00e4arvoiset kalanm\u00e4dit ovat my\u00f6s osoittautuneet hyviksi raaka-aineiksi. Ne voivat sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 runsaasti D-vitamiinia ja hyv\u00e4laatuisia rasvahappoja.<\/p>\n Sivuvirtojen arvo on nousussa<\/strong><\/p>\n Fileointi- ja perkuuj\u00e4tteet ovat Suomessa hajallaan eri puolella maata ja usein melko pienin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tuo keruulle ja jalostukselle omat haasteensa. Tuotantoteknologian ja markkinahintojen viimeaikainen kehittyminen kuitenkin mahdollistaa lis\u00e4arvon tuottamisen pienemmist\u00e4kin sivuvirroista. Uusien innovaatioiden ja teknologioiden kehitt\u00e4minen on ollut ja tulee my\u00f6s jatkossa olemaan avainasemassa. Tarvitaan uusia prosesseja ja arvoketjuja, jotta raaka-aineet saataisiin entist\u00e4 parempaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n elintarvikkeissa, ravintolisiss\u00e4 ja esimerkiksi kosmetiikan ainesosina. Jalostusasteen nosto parantaisi alan kannattavuutta.<\/p>\n Sivuvirtoja hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4lle ymp\u00e4rist\u00f6kest\u00e4v\u00e4lle ravintoaineiden tuotannolle on otolliset olosuhteet. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoista toimintapolitiikkaa sek\u00e4 laaja-alaista sektoreiden v\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4. International Seafood Consulting Group (ISCG) on valmis ja kykenev\u00e4 toimimaan koordinaattorina t\u00e4ss\u00e4 murroksessa. Kala on mahdollista jalostaa viimeist\u00e4 ruotoa my\u00f6ten.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomalainen kalateollisuus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 70-80 miljoonaa kiloa raaka-ainetta, jonka jalostuksessa syntyy merkitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 perkuu- ja fileointij\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4. Kysymyksess\u00e4 on resurssi, jonka hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 on maailmalla luotu kannattavaa liiketoimintaa. My\u00f6s Suomen kalatalouteen saataisiin kasvua, jos t\u00e4llaiset j\u00e4\u00e4nn\u00f6kset osattaisiin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 nykyist\u00e4 tuottavammin. Erilaisia perkuu- ja fileointij\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 kuten kalanp\u00e4it\u00e4, kiduksia, ruotoja, evi\u00e4, nahkaa, vatsaliepeit\u00e4, suomuja, verta ja sis\u00e4elimi\u00e4 kertyy Suomessa vuosittain […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":1166,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[26],"tags":[],"class_list":["post-1165","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-artikkelit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/iscg.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1165","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/iscg.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/iscg.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/iscg.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/iscg.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1165"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/iscg.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1165\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1169,"href":"https:\/\/iscg.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1165\/revisions\/1169"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/iscg.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1166"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/iscg.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1165"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/iscg.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1165"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/iscg.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1165"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}